Eli suomeksi, ottin jalat alle ja muutin sivustoineni kaauas pois. Blogspotista löytyy uudet sivuni, uuden nimen kanssa. Tervetuloa!

Kuten monien muidenkin, minunkin korvaan on kantautunut juttua neulegraffiteista. Minulle tämä on vielä aivan uusi ja tuntematon asia, mutta olen halukas kokeilemaan tätä graffitimuotoa. Minua ainakin alkaisi hymyilyttämään, jos näkisin jossain pienen (tai hieman isommankin) neuletilkun, joka ollaan kiinnitetty esim. sähkötolppaan. Toivottavasti muitakin ilahduttaa nähdä neuleita joissa on käytetty ehkä jonkin verran vaivaakin?

Itse innostuin tekemään eilen neulegraffiteita ja aloitin pienellä mittakaavalla, mutta ehkä joskus uskallan tehdä jotain mahtipontisempaakin.

Viime yönä tämä Suklaa-mansikka unelma sai alkunsa ja luulin, että saisin sen myös valmiiksi, mutta en osannutkaan päätellä neuletta loppuun. Niinpä piti odottaa aamuun ja pyytää äidiltä apua. Mitä minä ihmettelin oli se, että muistin miten palmikko tehdään! Neuloin viimeksi viime syksynä ja ehkä kerran ennen tehnyt tuollaista palmikkoa.

Myöhemmin virkkasin vielä kaksi kukkasta. Ensimmäisen tein jostan Käspaikan kukkaohjeesta, mutta toisen sovelsin itse. Ja aika kummaa; ensimmäinen meni aivan pieleen ja toinen onnistui täydellisesti, vaikka sähelsin mielikuvituksen kanssa ilman ohjetta. Aika jännää. Ja lisäksi vielä; onnistuin tekemään ensimmäisestä kukasta neli terälehtisen (kuulostaapas tyhmältä), vaikka ohjeessa neuvottiin tekemään kukkaan viis terälehteä. Tämmönen sählääjä tää tyttö on. :---)

En alkanut laittamaan noita neulegraffiteja mihinkään kauheen näkyville paikoille... älkää kysykö miksi. Tosin täällä mökinkorvessa on aika vaikeeta laittaa niitä näkyville paikoille, kun ei täällä kuitenkaan kukaan liiku tai ole niitä katselemassa. Ja laiskana ihmisenä en jaksanut polkea keskustaan, jossa liikkuu vähän enemmän ihmisiä kuin täällä - mutta ei paljoa!

Tällainen päivitys tällä erää.

Today is happy day!

Ensinnäkin penkoessani lattialla lojuvia laukkujani, löysin yhden laukun taskusta kakskymppisen ja jotain hiluja. Niillä pääseekin sitten ainakin alkuun, kun sinne kangaskauppaan ja sinooperiin olen menossa tässä joku päivä, mikäli kyydin saan. En millään viitsisi kävellä tai pyöräillä 28 kilometriä suuntaan ja toiseen. Tietysti joukkoliikennettä vois hyödyntää mutta, mutta...

Mä tein myös retken äidin nappilaatikolle. Aika tylsän värisiä nappeja siellä oli, harmaata, mustaa ja valkoista, tai sitten siellä oli jotain vaalean punaista, joka ei lempiväreihin kuulu. Muutaman löydön mä kuitenkin tein ja niistä olisi tarkoitus tehdä muutamat korvikset.

What else?

Iskän luota tultuani mä mietin, että mistä hitosta mä saisin kuulokkeet tuhottavaksi edellisessä postauksessa esiintyviä korvakoruja varten. Hetken aikaa mä pidin käsissäni kännykkäni kuulokkeita, mutta sitten tulin siihen tulokseen, että turha niitä olisi hajottaa - toimivia kuulokkeita, jotka kuitenkin olisivat vielä ahkerassa käytössä. Ja sitä paitsi manaisin sitä kuitenkin jälkeenpäin, jos olisin ne mennyt nyt poikkasemaan. Sitä paitsi ne olivat tylsän valkoiset. Mistä mä saisin mustat kuulokkeet, joilla ei olisi tarvetta?

Yhtäkkiä mieleeni muistui sellainen peli, jonka kanssa olimme pikkuveljen kanssa pienempinä touhunneet. Sellainen elektroninen peli se oli, jossa tuli saada sellaisia palikoita mahdollisimman vähän yhteen pinoon... Tai siis sillee että se ruutu ei heti täyttyisi. Noh, unohdetaan mun huonot selitykset pelistä, jota ei ole enää ja mennään itse pääasiaan. Muistelin, että sen pelin mukana olisi ollut harmaat tai valkoiset kuulokkeet ja menin kaivelemaan olohuoneen lipastoa. Siellä ne lojuivat... Mustat kuulokkeet! Jippijajei! :---p

Peilin edessä olevan lipaston päällä on jo kauan lojunut liilahtava helmikoru, joka meni pari päivää sitten rikki, kun eräs mämmikoura called Veera, koitti laittaa sitä kaksi vuotiaan serkkutyttönsä kaulaan tämän halutessa. Ei toi mitenkään rakas koru ollut tai mitään, enkä mä saanut sydänkohtausta, kun repäisin sen vahingossa rikki ja oishan sen vielä varmaan pystynyt korjatakin.

Joka tapauksessa käytin vähän saksia ja leikkasin lukon korusta irti. Ei vielä mitään hajua minkä helmistä meinaan tehdä. Ehkä punon niistä uuden korun tai sitten en, saa nähdä.

Lisäksi ala-asteella tekemäni punainen pieni laatikko sai tehtävän; pitää sisällään helmiä sekä kuulokkeita. Kuvan oton jälkeen tunkaisin sinne vielä napitkin, jotteivat ne häviä.

Ja vielä, kaapista löytyi suloisen lapsekkaita kankaitakin! Saas nähdä mitä Veera noista keksii. :--)

Aloitellaanpas tämä blogi esittelemällä muiden hauskoja tai vähemmän hauskoja ideoita. Löysin erään toisen käsityöläisen blogista Cut Out + Keep'n linkin. Sivusto avautuikin hyvin mielenkiintoiseksi paikaksi; ihmiset ovat ensin käyttäneet mielikuvitusta ja sitten laittaneet ohjeita, miten mekin saataisiin samanlainen.

Katsotaas, mitä hevihobitti löysi penkoessaan sivustoa.

Aloitetaas makealla päähänpistolla. Nallekarkki-rannerengas! Ei mulla kyllä kauaa pysyisi rannerenkaana, vaan luulen, että kaikki nallekarkit olisivat aika äkkiä mun vatsassa. :---D

Tällaiset on pakko saada! Harmi vaan, ettei rikkinäisiä kuulokkeita ole nyt tällä hetkellä.

Tällaisia tullaan Veeralla näkemään varmasti tulevaisuudessa useita. Nappikorviksia (varsinkin sellaisia ei-roikkuvia) on mahdottoman helppo tehdä, eikä siinä aikaakaan mene juuri lainkaan!

Hammasharja-rannerenkaita! Ideana hauska, mutta en itse varmaan ikinä lähtisi hammasharjat ranteessa ulos. :---)

Oih, tällaisen hevihobitti tulee varmasti pianoa soittavana ihmisenä tekemään. Hauska.

Tämä ei ole COK'n sivulta, mutta näyttämisen arvoinen. Tällaisenkin tulen varmasti tekemään itse.

Ei vitsi, nää on söpöjä. Chocolatte Bun Bun, Cute Little Bunny, Ducky ja Macaroonicorn the Unicorn (:---D). ♥ Suloisia otuksia. Tosin en jaksa mitään pientä ylimäärästä mun huoneessa, mut tietty näit vois kirppiksellä myydä, jos vaikka jossain vaiheessa jaksais soveltaa näistä jotain...

Menkää itsekin tonkimaan ylempänä olevaa linkkiä - saatte varmasti ideoita mikäli ne ovat hukassa.

Heipähei,
ja tervetuloa blogiini, jossa tullaan tulevaisuudessa esittelemään pieniä näpertelyjäni, joista toivottavasti muutkin saavat ideoita. Tällä hetkellä luulen, että se taidan olla kyllä minä, joka saa ideoita muiden tuotoksien kautta, mutta ehkä se joskus vielä kääntyy päälaelleen. :)

Kommentoiminen enemmän kuin tervetullutta.

Tervetuloa siis blogini pariin!